Tänä kesänä aloitin Tomun kanssa tottelevaisuuskokeissa käynnin. Kolme on takana, tässä koottuna niiden tuloksia:

                                                         Pieksämäki 17.6.      Tampere 17.7.   Hämeenlinna 18.7.

Luoksepäästävyys                                   10                               10                    10

Maassapaikallaanolo                               10                               10                     8,5

Kytkettynä seuraaminen                           7                                 8,5                   7,5

Vapaana seuraaminen                              6                                  8,5                   8

Liikkeestä maahanmeno                          10                                9                      10

Luoksetulo                                               8,5                              0                       9

Liikkeestä seisominen                             10                                8,5                    8

Hyppy                                                      10                                9,5                    10

Kokonaisvaikutus                                     9                                 8,5                     8

yhteensä                                                 172,5                           153,5                 173,5

Eli saldona kaksi ykköstulosta ja paljon uutta opittua koetilanteista. Tampereella Tomu tuli luokse vasta kolmannella kutsulla ja keksi tulla suoraan sivulle (mistä lie oppinut, olen treenatessa pyrkinyt välttämään nimenomaan tätä, eli en ole yhdistänyt sivulletuloa luoksekutsuun vaan harjoitellut sen erillisenä osana) ja Hämeenlinnassa se tuli (ekasta kutsusta, joka oli “Tomu tule!” suoraan sivulle, tosin tässä jo autoinkin kädellä, että se tulisi juuri oikeaan asentoon). Pieksämäellähän meillä ei mennyt käännökset hirmuisen hyvin (Tomu tuli huonon täyskäännöksen jälkeen seuraamaan oikealle puolelle), mutta Tampereella ne meni aivan nappiin! Tosin siellä Tomulla oli muistaakseni pientä perässä hiimailua jossain vaiheessa, siitä pistemenetyksiä, en nyt muista oliko jotain muutakin.. Hämeenlinnassa Tomua piti tsempata helteen ja edellispäivän kokeen painaessa intoa alas, siihen nähden seuraamiset olivat hyvät. Kaavioon kuului kaksi täyskäännöstä ja kummassakin seuraamisessa toinen täyskäännös tyrittiin samalla tavalla kuin Pieksämäellä eli koira kulkeutui oikealle puolelle. Jälkikäteen mietittynä varmaan väsyi loppua kohden ja herpaantui sen verran, ettei enää jaksanut kunnolla keskittyä. Jossain kohti taisi seistä perusasennon ja Tampereella lähdin seuraamiseen koiran tuijottaessa muualle tyhjyyteen, jolloin se tarvitsi toisen käskyn lähteäkseen mukaan.

Liikkeestä seisomisessa ei Hämeenlinnassa meinannut tulla mukaan vaan jäi lähdössä paikalleen istumaan.  Maassapaikallaanolossa samaisessa kokeessa Tomu haisteli jossain vaiheessa edessään olevaa hajua ja liikkui hieman sen perään, mistä miinusta. Mutta silti se haisteli koko Hämeenlinnan kokeen ajan tosi vähän, kun alkuun koepaikalle tullessamme tuntui ettei se muuta tehnytkään. Siis score siitä!

Tässä siis pikapäivitystä kun on nyt kesällä jäänyt todella vähäiseksi tämä netissä istuskelu.

Molemmille kolme maalimiestä, muistutteluidealla.

Remua haukutettiin ensin ja ihan hyvin haukkui. Sitten haamuna ensimmäinen ja hyvin meni. Kakkonen ja kolmonen olivat piilossa, harjoiteltiin suoria pistoja. Palkat oli suoria ja Remu käyttäytyi hyvin maalimiehillä. Saimme vinkin, että haukkuvaa koiraa olisi hyvä palkata istumisasennossa, jottei se oppisi haukkumaan maassa (joka on rankempaa).

Tomullakin oli kolme maalimiestä, joista kaksi ensimmäistä oli haamuja. Tosin Tomu ei tainnut huomata toista maalimiestä, vaikka niin luulin. Ensimmäisellä maalimiehellä Tomu lähti hyvin, muttei edennyt tarpeeksi syvälle, jolloin se lähjti vetämään lenkkiä ennen kuin löysi takaisin ja maalimiehelle. Teki kuitenkin koko ajan töitä. Kaksi seuraavaa olivat suoria pistoja, hyvin siis meni! Tomulla oli isompi into ja haju hommasta kuin muistin!

Lopuksi Remu pääsi koirapuistoon Rexin ja kahden valkoisen paimenkoiran kanssa, käytin molempia lenkillä ja treenasin lyhyesti tottista ABC:n parkkipaikalla. Otin käännöksiä, sivulle tuloa, seuraamista, liikkeestä seisomista, luoksetulon loppuasentoa ja noutokapulan pitoa. Hyvin teki molemmat!

Päästiin jälkitreeneihin ja tein itse molemmille koirille yhdet jäljet. Nyt tein makkaralla molemmille, Remu vähän jännitti että keskittyykö se syömään niitä. 

Remu yllätti ja meni rauhassa, söi varmaan joka makkaranpalan. Jälki loppui ilman loppupalkkaa, eli jäljen loputtua palkkasin Remun taskusta ja nakitin pois.  Remu teki muuten hyvää työtä, mutta pari kertaa nosti päänsä ylös ja katseli muualle, välillä vilkaisi minuakin. Kuitenkin jatkoi aina työskentelyä.

Tomun jälki oli Remun jälkeä vanhempi ja linnut oli syöneet suurimman osan makkaroista. Lisäksi kolmehenkinen perhe käveli jäljen yli kahteen kertaan. Tomu kuitenkin jäljesti todella hyvin eikä mennyt yhtään sekaisin harhajäljistä! Onneksi oli muutama makkara harhajäljen kohdalle jäänyt, että sai vahvistusta sen kohdalla. Ja lopussa oli loppupalkkapurkki. Alussa kömmäsin vähän itse kun en osannut mennä koiran tahtiin ja jarruttelin töksähtelevästi hihnasta, minkä vuoksi Tomu kahteen kertaan keskeytti jäljestämisen, onneksi kuitenkin jatkoi sen jälkeen.

Nyt koirille muutamia suoria jälkiä ja kaarevaa, loivaa serpentiiniä ja palkkapurkin päälle voisi jo laittaa kepin. Kiitos Mirkulle neuvoista!

Sitten vielä lopputerveiset Remulta, joka ulvoi tänään ensimmäistä kertaa elämässään kun jäätelöauto ajoi ohi tunnusmusiikkiaan soitellen!

Tomulla alkoi juoksut eli nyt on pientä taukoa koirakenttäilystä, tosin ajattelin treenailla erilaisissa paikoissa tottelevaisuutta, lisäksi ensi viikolla on luvassa jälki- ja hakutreenit. Tomun juoksujen vuoksi tokottelin kentällä Remun kanssa ja oivalsin uuden asian; Remu alkaa olla tottuneempi koirahäiriöön, mutta vinkuleluhäiriö on sille liikaa. Remua kiinnosti vain ja ainoastaan kun toinen koirakko leikki vieressä vinkulelulla. Agilitytreeneissä oli haukkuva koirajoukkio kentän laidalla ja otin seuraamista nakilla niiden ohi hyvällä menestyksellä. Mutta maassapaikallaanolo niiden vieressä päättyi ensin ylösnousuun, jonka jälkeen meni paremmin. Pikkupätkissä tietty. Lisäksi tokossa saatiin otettua koiravrivistössä maassapaikallaanoloa, jossa Remun kärsivällisyys ei meinannut riittää (vinkui, muutama väksy ja jos kokeilin liian pitkää pätkää, kokeili ylösnousuakin). Eli treeniä, treeniä. Ja häiriötä myös vinkulelulla.

Tomun kanssa pitäisi edelleen ottaa seisomista, seuraamisen käännöksiä, hyppyä ja sivulle SUORAAN tuloa. Noudon pohjia tehdään ja nyt tavoitteena on vauhdin saanti, mikä on onnistunut lupaavasti. Ai niin ja luoksetuloonkin olisi saatava tokomielessä lisää draivia. Onneksi Tomua ei ole ainakaan tähän mennessä juoksut häirinneet treenaamista.

jälki

Muistankohan enää kaikkea mitä on tullut tehtyä… Ainakin tämän vuoden jälkeily on aloitettu, tein tiistaina molemmille koirille kahdet pikkujäljet. Eihän me muutenkaan ole tehty paljoa tämän lajin eteen, mutta jotain sentään. Kai reilu kymmenen jälkeä per koira viime kesänä. Eli nami joka askeleelle-kohdassa ollaan menossa.

Varsinkin Remun kanssa oli ongelmana viime kesänä sen kiire edetä. Syksyllä lopetin jäljen teon tosi rauhalliseen suoritukseen, mikä onnistui kissanruoalla. Ja loppuun en laittanut purkkia. Nyt tein jäljet koiranmakkaralla. Todella rauhallisesti meni koko homma molemmilla. Eli hyvin meni, tästä on hyvä jatkaa.

Tomun BH

Tomun kanssa tosiaankin saatiin BH-koe läpi eli nyt se osaa virallisesti käyttäytyä! Ennen koetta ajattelin, että olisi voitu harjoitella vieläkin paremmin, enemmän häiriön alla seuraamisen pituutta olisi saanut harjoitella enemmän. Jännitti siis kuinka käy.

Hihnassa seuraaminen meni hyvin, yllätti ettei haistellut ollenkaan maata! Juoksuun siirryttäessä Tomu edisti, mutta hitaaseen kävelyyn siirryttäessä homma pelastui. Vapaana seuraaminen meni hiukka huonommin, juoksuun lähdettäessä Tomu edisti vielä enemmän ja hitaaseen siirryttäessä annoin käskyn, jolloin Tomu pysähtyi odottamaan minua. Sitten jatkettiin ja juuri ennen kääntymistä Tomu meinasi herpaantua kokonaan ja jäi katsomaan jotain, mutta sanoin “seuraa” uudelleen ja homma jatkui riittävän hyvin loppuun. Liikkeestä istuminen meni hyvin, mutta sitten kun lähdettiin suorittamaan seuraavaa liikettä eli liikkeestä maahanmenoa ja luoksetuloa, ehdin ottaa kolme askelta kun Tomu jo sukelsi maahan! Ei ole ennen ennakoinut noin. Jatkoin liikkeen loppuun ja luoksetulo meni hyvin! Maassapaikallaanolo meni “hyvin”, eli Tomu meni ekalla maahan ja ajattelin odotellessani, että eihän tässä mitään ongelmaa kun kyllä se pysyy maassa. Jännityskin hälveni siinä odotellessa. Toisen koirakon luoksetulon jälkeen aloin vilkuilla tuomariin päin saadakseni luvan palata koiran luokse ja sivusilmällä näin Tomun maassa.

Arvostelun mieleenjääneet kohdat olivat:

liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo - valmisteleva osuus lyhyt, koira ennakoi eikä ohjaaja ehtinyt antamaan käskyä. Maahanmeno kuitenkin nopea ja näyttävä. Luoksetulo vauhdikas.

maassapaikallaanolo - alkuun koira haisteli ja meinasi nousta istumaan, mutta rauhoittui kuitenkin. Jos oikein muistan, niin kuulin muilta että Tomu oli jossain vaiheessa noussut seisomaankin mutta mennyt sitten takaisin maahan eli pysynyt paikoillaan. Tuotakaan ei ollut ennen tapahtunut.

Mölli toko

Osallistuin keskiviikkona molempien kanssa varpsin järjestämään möllitokoon. Molemmat aloluokassa, remun kanssa jätin pois paikkamakuun ja samalla luoksepäästävyyden. Remun kanssa on ollut aika vähissä nuo joukossa tehtävät maassapaikallaanolot, siksi en uskonut että se olisi ollut vielä valmis koemaiseen suoritukseen. Molempien kanssa oli kesken varsinkin seisominen ja hyppy, pientä viilausta tiesin olevan käännöksissä ja juoksuun siirtymisessä.

Ensin oli Tomu. Luoksepäästävyys meni hyvin, samoin maassapaikallaanolo. Alkuun makasi suorassa, mutta sitten vaihtoi lonkalleen. Vieressä oli vikisevä koira, joka nousi istumaankin. Tomu yritti haistella jossain vaiheessa vieressä oleviaan (virutti niihin päin, muttei liikkunut). Itse kömmäsin kun pyysin istumaan liian hiljaa, eikä koira reagoinut ensimmäiseen käskyyn vaan nousi vasta toisella.

Luoksetuloon olisi toivottu lisää vauhtia rodun luonteenomaisuuteen kuuluvana. SEisominen meni nollille kun Tomu istui (ei osaa vielä täysin ilman apua). Hyppy oli opettelua minullekin kun en osannut ajoittaa käskytystäni oikein (viime harjoituksissa sain vinkkejä asiaan, mutta möllitoko tuli liian pian enkä ehtinyt paneutua asiaan). Uusia asioita olivat joidenkin perusasentojen vinous ja välillä vinous seuratessa (minun oma ruumiinkieleni saattaa vaikuttaa asiaan, täytyy oikaista itsensä). Juoksuunlähtö saisi olla rullaavampi eikä sprinttilähtö, samoin käännökset voisi olla tarkempia, siis pienemmillä askelilla minkä tajusin itsekin katsellessani avoimen luokan osanottajia. Saatiin kuitenkin ykköstulos!

Remunkin kanssa meni yllättävän hyvin. Seuraamisissa huomasi, että kentän laidalla jonkin haju tai katsomisen arvoinen kiinnosti sitä ja siksi vapautinkin sen pysähdyksessä ja palkkasin nakilla. Sitten siitä samasta paikasta jatkettiin ja meni paremmin! Vapaanakin uskalsin seuruuttaa, koska paikalla oli vain ihmisiä eikä muita koiria. Väljää oli varsinkin käännöksissä, mutta koko ajan pysyi lähellä. Nyt en enää muista kaikkea tarkasti… Luoksetulossa Remu meni istumaan käskettäessä maahan mutta tuli hienosti luokse ja eteen (tämä eteentulo on vielä kesken), tosin minun mielestä hieman liian  kauas jäi mutta tuomari kelpuutti Seisomisessa Remu otti askeleita, mutta jäi kuitenkin seisomaan! Maahanmeno olisiko ollut hidas? En enää muista. Estehyppy meni nollille kun hypättyään Remun nenä vei haistelemaan maata ja se eteni kohti kentälle tulevaa Raggia jolloin minä kutsuin sitä luokseni ja se tuli hypyn kautta! Hyvä hyvä, ei mennyt omille teilleen! Saatiin yllätyksekseni kolmostulos ja ruusuke! Alla molempien pisteet:

            Liike                        kerroin                Tomu              Remu

1. Luoksepäästävyys        1 x                     10                    -
2. Paikalla makaaminen    3 x                     8                      -
3. Seuraaminen kytkettynä        2 x            9,5                   7,5
4. Seuraaminen taluttimetta      4 x            9,5                    6
5. Liikkeestä maahanmeno       2 x             10                    8,5
6. Luoksetulo                            3 x              8,5                  8
7. Seisominen                            2 x               0                    7
8. Estehyppy                              2 x              8                      0
9. Kokonaisvaikutelma              1 x               9                      8

                                           yhteensä                   161,5               102

Nyt me onnistuttiin! Sunnuntaina oli BH-koe Varkaudessa ja saatiin Tomun kanssa hyväksytty tulos! Jospa ehtisin viimeistään torstaina kirjoittamaan asiasta enemmän, on kyllä ollut ihmeen kiireiset kaksi viikkoa kun ei ole ehtinyt koneen äärellä turhia olemaan.

Ei tämä blogi kuollut ole, en vain ole ehtinyt koneen ääreen. Nytkään en ehdi kirjoittaa kuin pari riviä. Eli olen treenannut aina molempia: maanantaina 5.4. illalla abc:n parkkipaikka (+ 10 min hölkkälenkki, jolloin ohitettiin superonnistuneesti kaksi rauhallista koiraa), keskiviikkona 7.4. teboilin parkkipaikalla illalla, perjantaina 9.4. itsekseen koirakentällä ja lauantaina 10.4. olin Tomun kanssa PEKO-tottelevaisuusseminaarissa, jossa saimme vinkkejä Seppo Hurstilta seuraamiseen ja jääviin liikkeisiin. Tänään maanantaina 12.4. kävin treenaamassa Pieksämäen hallilla ja aivan illasta vielä koirakentällä.

Eli tehty on, mutta tänne en ole ehtinyt niitä kirjoittamaan. nyt oli pakko laittaa näin lyhyesti ylös että muistaa itsekin mitä on tullut tehtyä.

Sunnuntaina kerättiin sekalainen poppoo ja varattiin vuoro maneesilta. Meitä oli yhdeksän ihmistä, joista muutamalla kaksi koiraa. Minäkin otin molemmat mukaan, pääsipä Remukin tekemään.

Toisessa päässä oli radanpätkä ja toisessa kontakteja sekä pari hyppyä. Tomun kanssa otin kaikkea, Remun kanssa taas enemmänkin yksittäisiä esteitä ja vähän ketjutettunakin. Tomun kanssa uusi oivallus kepeillä: se ei tarvitse suullista rytmitystä siihen hommaan. Olen sanonut kovaan ääneen keppi joka toisella kepillä, mutta Mari kokeili ohjata Tomua ja sanoi hiljaa koko ajan kepitkepitkepit tms ja Tomu teki ne tosi hienosti. Tosin nyt olin alkanut sisäistää viime kerralta Kettusen Markon vinkkejä enkä hidastellut kepeillä. Nyt sitten keppejä idealla että tuen kädellä (siis pidän koiran vierellä samalla tasolla, en tarkoita siis että heiluttelisin kättä) ja voin yrittää hiljentyä.

Kepit toiselta puolelta on vaikeet minulle, yritettiin enkä saanut onnistumaan. Minä kai stressaan sitä että “ei se osaa aloittaa niitä” ja sen myötä teen kaikkea ihmeellistä. Pitää vain treenata ja uskon, että kun minä jotenkin tokenen toimimaan oikein niin koira kyllä osaa. Kiitos Mari H-P:lle ohjauksesta!

Tomu oli tosi hienosti koko ajan, se sai odotella aika lailla kentän reunalla. Lisäksi vein sen katsomoon kiinni siksi aikaa kun tein Remun kanssa ja se oli sielläkin tosi hienosti. Tosin puolivälissä ajattelin, että käynpä palkkaamassa samalla kun hain Remulle lelun, ja Tomu hyppäsi katsomon seinän yli kun halusi meidän mukaan. Sen jälkeen Kaisu piti Tomua katsomossa, kiitos Kaisulle.

Remu oli aika vauhkona alkuun, mutta ihme kyllä vain väksymielessä. Se oli odottanut lähes tunnin autossa ennen kuin ryhdyin tekemään sen kanssa ja kun istutin sen odottamaan ennekuin suoritettiin estettä, se alkoi käskyväksynsä. Odotin katsomatta siihen kunnes tuli edes pieni hiljainen hetki ja jatkoin tekemistä siitä. Todella positiivista ja ihmeellistä Remun käytöksessä oli se, että se ei kertaakaan ollut lähdössä toisten koirien luokse vaan sen huomio oli minussa tai esteissä. Vau!! Ja kun otin pupulelun käyttöön, se oli aivan haltioissaan siitä. Kaikkein paras ja samalla piste iin päälle oli kun Remu sen ainoan kerran lähti kesken hypyn juoksemaan kohti lähellä tekevää Juliusta (iso villakoira), huusin “Remu tänne” ja lähdin perään ja aivan 20 cm ennen Juliusta Remu teki totaalisen täyskäännöksen minun luo. Tosin me samalla törmättiin toisiimme kun minä en todellakaan odottanut tuollaista tapahtuvan! Siitä jatkoin suoraan pupulelulla leikkiä ja kehuin koiraan maasta taivaiseen. Siis kolmas kerta tänä talvena maneesilla sen kanssa ja on noin hyvin edistytty! Katsotaan otetaanko kesällä kentällä takapakkia vai kuinka käy… Remulle olikin tosi kivat treenit kun se pääsi tekemään lempiesteitään puomia ja aata niin että oikein hengästyi.

Oli tosi hauskaa päästä tekemään molempien kanssa! Alla molemmat kotiin tultua hieman väsyneinä.

Eli Tomu täytti tänään kaksi vuotta! Tosin oli tavallinen päivä, koska minulla oli iltavuoro. Käytiin vaan lenkillä, mutta sää oli mitä mainioin. Ja edellisenä päivänä Tomu leikki ihan innoissaan naapurin Itan (vuoden ikäinen borderollie) kanssa. Pitää katsella jos ensi viikolla kävisi lemmikkieläinkaupassa syntäriluuostoksilla.

Tänään kävin molempien kanssa illansuussa koirakentällä. Ensin Tomun kanssa pituutta seuraamiseen (häiriöttömässä treenipaikassa hyvä lisätä), mikä meni ihan hyvin, noin 30 askelta onnistui hyvin ja huomautin heti jos katse tippui pois kontaktista. Seuraamispätkien aikana tarvitsi huomauttaa vain kerran tai kaksi, ei siis ihan mahdottomasti. Nyt ei ollut lainkaan haisteluongelmia, Tomu oli heti kentälle tultaessa kiinnostunut vain minusta (taskullinen nakkeja saattoi auttaa asiaa).

Otettiin myös jääviä ja nyt ei sekoittuneet istumiset ja maahanmenot kun sanoin tarpeeksi selkeästi. Lisäksi otettiin koemaisuutta jäljitellen maassapaikallaanolon maahanmenoa, mikä meni kanssa hyvin kun sanoin käskyn todella painokkaasti. Vapautus ja palkkaus heti ripeästä toiminnasta.

Noutoakin otettiin ja se meni paremmin kuin odotin! Otettiin melkein kokonaisena liikkeenä lopulta ja Tomu osasi tuoda kapulan eteeni istuen (vähän väljästi, mutta kuitenkin). Ja lähti heti käskyn kuultuaan innoissaan hakemaan kapulaa. Oli ilo seurata!

Pk-esteet oli tulleet lumen alta esiin ja otin hyppyä tokomielessä. Ensin heitin pallon samalla ja Tomu hyppäsi hirmu innolla perään! Sitten otin seisomisen mukaan ja hyvin meni (naksaus ja nakkipalkka). Tämäkin liike alkaa siis olla hallussa, ei siis vielä täydellisenä mutta minä luulin että ei me vielä näin pitkällä olla koska aikaisemmin Tomu on pääasiassa tarvinnut käsimerkin että lähtee hyppäämään. Nyt riitti helposti pelkkä sanallinen käsky. A-estettäkin kokeiltiin kun se oli sopivan loivana, tosin vain sellaisella tutustumismielellä.

Luoksetuloa ja maassapaikallaanoloa en nyt ottanut. Tomu teki todella innokkaasti ja sille tulikin syötettyä enemmän nakkia kuin oli tarkoitus. Ja välillä palkkasin pallolla tai vetolelulla.

Ai niin tässä kohti itselleni välimuistutus, että pitää ottaa sitä seuraamiskaaviota itsekseen “nurinpäin”.

Remun kanssa otin myös seuraamista pituutta lisäten. Sen kanssa oli tavoittaana 20 askelta kontaktin putoamatta ja loppujen lopuksi se onnistuikin! Alkuun se herpaantui aina 18 askeleen jälkeen. Noutoa otettiin myös. Noutokapulan palautusasentoa harjoitellessa alkoi alkuun mälväämään kun  nostin katseeni siitä eteeni. Mutta tämä saatiin pois parilla harjoituksella. Hyvä Remu! Ja sitten kokeilin josko se toisi kapulan minulle (viimeksi kun kokeilin sain sen tuomaan kapulan minulle kaksi kertaa, joiden jälkeen jätin asian hautumaan), koska sille mieluisampaa on jäädä järsimään sitä. Nyt onnistui meidän mittakaavassa tosi hyvin! Remu juoksi suoraan kapulalle (ei siis mitään perusasentojuttuja nyt), nosti sen suuhunsa (tosin toisesta päästään kun meidän harjoittelukapula on niin pieni) ja minä aloin tällä hetkellä kutsumaan luokseni ja peruuttamaan, jolloin Remu tuli kapula suussaan juosten luokseni! Otin heti kapulan kun ylsin ja annoin namin. Voittajafiilis oli, koska kolme kertaa kokeilin ja joka kerta onnistui samalla tavalla! Eli kyllä tästä saadaan noutaja.

Remunkin kanssa kokeilin hyppyä, aluksi pallolla jolloin se kiersi hypyn mennessään pallon perään. Sitten istutin Remun ja menin hypyn toiselle puolelle, jolloin koira tajusi homman nimen. Hypättyään näin pari kertaa otin taas pallon kanssa viereltä lähettäen hyppäämään. Aikaisemmin Remu hyppäsi ponnistaen lisää hypyltä (hyi hyi), mutta pallon perään mennessään se hyppäsi kunnolla yli. Ja taas erävoitto kun Remu toi pallon takaisin minulle kun innostin sitä. Ja kehuen vaihto nakkiin. Ei olisi voinut paremmin mennä tässä vaiheessa. A-estettä otettiin tutustuen.

Otin pikkusession käännöksiä ja nyt Remu edisti alkuun, jolloin vasemmalle kääntymiset oli vaikeampia. Mutta parantui loppuun mennessä. Jäävätkin (istu, maahan) oli hyvin hallussa. Lopuksi leikkien autolle. Kaikille taisi jäädä hyvä mieli!